Kohti Vignemale’ea

Lauantai-aamuna alkoi vaellus kohti Vignemale’ea. Ensimmäinen vaelluspäivä oli Cauterets – Lac d’Estom, jossa olimme yötä Refuge d’Estom’issa (n. 1800 m). Heti ensimmäinen vaelluspäivä muistuttaa, että olisi ehkä kannattanut käydä talven(kin) aikana useammin lenkillä. Onneksi tekosyynä voi käyttää vuoriston ohutta ilmaa, vaikka korkeutta ei ole vielä edes kahtatuhatta metriä.

Matkalla oli upeita vesiputouksia, joista upeimmat olivat lähellä Lac d’Estom’ia.

Sunnuntaina lähdimme Baysselance’en suuntaan. Matkalla oli aika isoja louhikoita. Col d’Arraille’essa oli lunta ja crampons’it joutuivat ensi kertaa tositoimiin ja osoittautuivat tarpeelliseksi hankinnaksi, kuten myös vaellussauvat.

Matkan pahimmassa louhikossa yllätti ukkoskuuro. Eikä mikään mukava sellainen! Lämpötila putosi toistakymmentä astetta muutamassa minuutissa, tuuli oli aika kovaa, vettä satoi ihan kunnolla ja taisi tulla muutama raekin. Tuli aika kova (liian kova) kiire laittaa lämpimämpää vaatetusta. Sää vaihtuu vuoristossa todella nopeasti!

Eteneminen oli siis ennakkoarviota hitaampaa. Kun (yllättäen) löysimme miltei täydellisen telttapaikan matkan varrelta, niin päätimme ottaa bivouac’in n. 2560 m korkeudessa ennen nousua Hourquette d’Ossoue’lle. Yö oli kylmä! Muutama aste pakkasta, koska lumen pinta oli jäätynyt yön aikana rapeaksi.

Kylmästä huolimatta nukuimme maanantai-aamuna “puolille päivin” eli noin kahdeksaan.

Aamutoimet olivat tyypillisen hitaat ja pääsimme liikkeelle vasta vähän ennen yhtätoista. Nousussa Hourquette d’Ossoue’lle oli lunta ja crampons’it tulivat taas käyttöön. Polku oli jo ennen sitä paikoitellen lumen alla, joten reitin valinta oli hyvinkin vapaata.

Majoittauduimme Refuge de Baysselance’een (n. 2650 m) kahdeksi yöksi, koska seuraavana päivänä oli tarkoitus suunnata joko Petit Vignemale’elle tai Vignemale’elle (Pique longue), sääolosuhteista riippuen. Refuge’en pihassa oli ihmisiin tottuneita murmeleita.

Iltaruokaseurana oli ranskalaisten lisäksi pari saksalaista ja yksi amerikkalainen, joka mursi miltei kaikki ennakkokäsitykset jenkeistä. Sen olisi voinut tietenkin päätellä jo siitä, että hän oli suhteellisen vaikeakulkuisella paikalla, jonne ei päässyt autolla lähellekään.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *