Uusi viikko, uusi kaupunki eli siirtyminen La Rochelle -> Lyon. Ensin IC-junalla La Rochelle’esta Nantes’iin ja sitten suora TGV-juna Lyon’iin. “Suora” siinä merkityksessä, että matkalla ei ollut junanvaihtoja. Kartasta katsottuna reitti ei sitten ollut ihan niin suora eli Pariisin (Massy) kautta.
Lyon’issa hotellin lähiympäristössä oli todella paljon työmaita: Miltei kaikki kadut olivat joltain reunalta auki ja lähipuistokin oli remontissa. Ilmeisesti Macron harjoituttaa rakennusmiehiä sodan jälkeiseen korjausrakentamiseen 😉
L’Entrecôte
Kävimme syömässä Lyon’in L’Entrecôte-ravintolassa. Mielenkiintoinen ravintolaketju, joka ei todellakaan panosta ruokalistan monipuolisuuteen. Pääruokana on ketjun nimen mukaisesti l’entrecôte-pihvi ja frites’it. Viinivalikoimakin on hyvin rajallinen eli muutama pääruuan mukaan valittu viini. Valinta rajoittuu siis lihan kypsyysasteen (bien cuit / à point / saignant / bleu) ja viinin paikallisuuden (paikallinen / Bordeaux) valintaan. Jälkiruoassa on sitten jo enemmän vaihtoehtoja.
Suppeasta ruokalistasta huolimatta ravintola on erittäin suosittu. Sinne ei voi varata pöytää, vaan sisäänmeno on jonotusperiaatteella. Ja yleensä siellä on jono, joskus pitkäkin. Hieman erilainen toimintaperiaate kuin yleensä ravintoloilla: Tehdään (se ainoa) pääruoka hyvin ja pidetään hinta kohtuullisena, niin asiakkaita piisaa. (Täällä minäkin uskalsin ottaa kypsyysasteen bleu ja se oli hyvää!)
Beaujolais Nouveau
Marraskuun kolmas torstai alkoi lähestymään ja sen mukana Beaujolais Nouveau-viinin julkistus. Lähdimme myöhään keskiviikko-iltana kaupungin keskustaan (1er arr.) Saône’en rannalle odottamaan proomulla tulevia viinitynnyreitä. Viinitynnyrit pyöritettiin proomusta katuja pitkin Place de Terreaux’lle, joka oli varsinainen “korkkauspaikka”. Olimme (tietenkin) mukana tynnyrikulkueessa. Keskiyöllä eli heti, kun marraskuun kolmas torstai oli alkanut, tynnyrit “korkattiin” ja uusi viini tuli tarjolle.
Suomalainen alkoholilaki rajattuine tarjoilualueineen ei taitaisi oikein taipua tämäntyyppiseen juhlaan. Viiniä sai lasiin tai mukiin vähintäänkin riittävästi ja kukaan ei kysellyt mitään, ei edes maksua! Suurempi ongelma oli, että mistä saa sen lasin tai mukin.
Paluu hotellille piti tehdä sitten jalkapatikassa, koska metrot olivat menneet yötauolle jo hieman puolen yön jälkeen. Jotkut väittävät, että Lyon on niin vaarallinen kaupunki, että siellä ei uskalla kulkea edes päivällä. Yöstä puhumattakaan! En ole aivan samaa mieltä ja hyvinhän se öinen kävelymatka sujui pienessä laitamyötäisessä Beaujol’en Scene-olkihatut päässä. Sääkin oli (vielä) suhteellisen mukava.
Torstai-iltana Beaujolais Nouveau-teema jatkui hotellin ravintolassa, jossa oli tarjolla Beaujolais Nouveau-illallinen. Illallisen ruoat olivat paikallisia ja erittäin hyviä. Siihen kuului pullo Beaujolais Nouveau-viiniä per asiakas. Otimme toisen pullon “matkaevääksi” hotellihuoneeseen.
Sään kannalta tämä ajoittui sopivasti, koska torstaina Caetano-myrsky iski alueelle eikä kannustanut turhaan ulkoiluun. MeteoFrancen mukaan kovaa tuulta, sadetta ja keskitalven kylmyys. Keskitalven kylmyys? Ehkä ranskalaisten mielestä!
Parc de la Tête d’Or
Lyon’in keskustasta pohjoiseen Rhône’en itärannalla on iso puisto Parc de la Tête d’Or. Puiston keskellä on järvi, jossa on pieni saari. Kävelypolkuja on paljon ja niiden varrella on erilaisia luontorasteja. Eli kaupunkilaisille lähimahdollisuus luontoon tutustumiseen.
Vapaa-ajanviettomahdollisuuksiakin on: eläintarha, pienoisjunarata, leikkipuistoja,… Marraskuussa, sesongin ulkopuolella, monet näistä olivat talvitauolla, mutta eläintarha oli auki. Sielläkin lämpimään tottuneet eläimet olivat sisätiloissa, mutta ulkoilemassa näkyi seeproja, apinoita, aavikkokissa, pikkupanda,… Amurinleopardi kävi oikein poseeraamassa lasin vieressä, komea kissa.
Puistossa oli todella paljon lenkkeilijöitä. Ilmeisesti kehopositiivisuus ei ole Ranskan kaupungeissa saanut valtavaa suosiota. Satunnaiselle tarkkailijalle tämä sopii oikein hyvin 😉