La Rochelle on vanha kaupunki ja heti sinne junalla saapuessa huomio keskittyi upeaan asemarakennukseen (v.1922).
Oikein mukavan tuntuinen kaupunki! Marraskuu ei ole sesonkiaikaa, mutta siitä huolimatta vanhan kaupungin keskustassa oli viikonloppuna paljon outoa kieltä (siis ei ranskaa) puhuvia turisteja. Läheisten saarten ansiosta kaupunki voi olla kesäsesongin aikaan aikamoinen turistirysä.
La Rochelle on vanha satamakaupunki, jota suojaa meren suunnalta tulevilta myrskyiltä saaret Île de Ré ja Île d’Oléron. Kaupungissa on kolme satamaa: Vieux Port, La Pallice ja Les Minimes. Vieux Port on kaupungin keskustassa oleva vanha satama, La Pallice on kauppasatama (syväsatama) ja Les Minimes on yksi Euroopan suurimmista huvivenesatamista (4700 laituripaikkaa).
Vanhan sataman altaiden välillä oli kaksi nostosiltaa, joista vanhempi (v.1927) oli Scherzer-tyyppinen rullaava silta.
Vanhan sataman varastorakennuksien (?) seinät olivat täynnä graffiteja ja taas tuli mieleen kysymys: sotkua vai taidetta? Kyllä nämäkin taiteen puolelle menivät.
Vanhan sataman reunalla oli myös vanha muistomerkki maansa puolesta sodassa kuolleille. Olihan se kieltämättä jo aika kulahtaneen näköinen. Ehkä Ursula (von der Leyen), Emmanuel (Macron) ja kumppanit ovat sittenkin oikeassa: Me tarvitsemme uudempia muistomerkkejä sodan uhreille!
La Rochelle mainostaa saaneensa kaksi kertaa peräkkäin parhaan pyöräilykaupungin tittelin keskikokoisten kaupunkien sarjassa. Myönnetään, kyllä siellä pyöräteitä olikin aika mukavasti. Polkupyöriäkin näkyi olevan joka mallia: ketju-, hihna- ja keppivetoisia; sähköllä ja ilman. Kaupungin vanhan keskustan kävelyalueen ahtaille kaduille vietiin tavaroitakin kolmipyöräisillä rahtipyörillä. Niissä oli edessä kuljetuslava ja monissa vielä lisäksi peräkärry. Semmoisella menee (kevyttä) tavaraa miltei saman verran kuin pienellä pakulla.
Akvaario
La Rochelle’en akvaario (Aquarium La Rochelle) on yksi Euroopan suurimmista yksityisistä akvaarioista. Siellä on esillä 12000 merieläintä 82 akvaariossa. Kävijöitä on keskimäärin 800000 vuodessa, joka tekee siitä Charente-Maritime’en (département) suurimman ja Nouvelle-Aquitaine’en (région) toiseksi suurimman turistikohteen.
Tännekin piti varata netistä ostetuille lipuille päivän lisäksi tuloaika. Ja ilmeisesti ihan syystäkin: Vaikka nyt ei ollut mikään turistisesonki, niin kävijöitä oli siitä huolimatta paljon.
Merimuseo
La Rochelle’essa on myös merimuseo (Musée maritime de La Rochelle). Siellä ei ollut ruuhkaa, ei varsinkaan aamupäivällä. Näyttelyhallien lisäksi museossa oli kolme alusta, joissa pääsi käymään sisällä: Suurin niistä oli sääntutkimusalus France I, jonka lisäksi oli vielä kalastusalus (Angoumois) ja satamahinaaja (Saint Gilles).
Le Bunker de La Rochelle
Toisen maailmansodan aikana saksalaista sukellusvenetukikohdan sotilasjohtoa oli majoittuneena La Rochelle’en keskustassa olevaan l’Hôtel des Étrangers’iin. Hotellin alle rakennettiin pommitusten varalta pommisuoja, joka on nykyään museona: Le Bunker de La Rochelle. Museo ei ole kovin suuri, mutta mielenkiintoinen. Siellä on paljon historiatietoa La Pallice’essa olevan saksalaisen sukellusvenetukikohdan rakentamisesta ja käytöstä sekä sukellusveneiden ja niiden miehistön osasta sodassa.
Museossa oli vierailulla myös muutama koululaisryhmä. Ilmeisesti heillä oli menossa historian tunti, koska (ainakin muutamat) tekivät muistiinpanoja. Koulukkaat toivottavasti saavat museokäynnillä ainakin hieman realistisemman kuvan sodasta kuin elokuvien sankaritarinoita katsomalla. (Tai kuuntelemalla Ursulan ja kumppaneiden sotajuttuja.)
U-boot-tukikohta, La Pallice
Pitihän sitä U-boot-tukikohtaa yrittää käydä katsomassa vaikka edeltäpäin oli ihan hyvin tiedossa, että se on suljetulla satama-alueella. Sen lisäksi tukikohta on nykyään jo niin huonossa kunnossa, että minkäänlaista vierailumahdollisuutta sinne sisälle ei ole. Eikä turistitoimiston mukaan tulekaan. Sesonkiaikaan sitä pääsisi ilmeisesti veneretkellä katsomaan ulkopuolelta.
No eipä siitä sitten paljoa näkynyt, mutta vähän kuitenkin: luoteen suunnasta näkyi vähän satama-allasta ja sukellusveneiden sisäänmenoaukot, koillisen suunnasta maanpuoleisen osan torninurkkaus (sähkökeskus).
Sodan jälkeen tukikohtaa on käytetty muutaman elokuvan kuvauksissa, esim.:
- Das Boot (U-96)
- (Indiana Jones ja) Kadonneen aarteen metsästäjät
Google Earth: Import file to project